Kotihoitoa

HOITOTYÖVAROITUS

Molemmat vietimme pari-kolme paivaa myös kotisairaanhoitajan kanssa. Iina oli district nursen kanssa, joka on opiskellut perustutkinnon ja lisäksi erikoistunut district nursingiin eli kotisairaanhoitoon. Kati oli community nursen kanssa, joka on siis "pelkästään" registered nurse. Samaa työtä pääasiassa kuitenkin tekivät! District nurse voi sitten edetä urallaan esimerkiksi tiiminvetäjän tehtäviin.

Täällä puhutaan yläkäsitteenä Community Nursing Servicestä, joka tarjoaa ammattitaitoista hoitoa ja neuvoja potilaille, jotka ovat housebound eli eivät juurikaan pysty poistumaan itsenäisesti kotoa tai joiden hoidolliset tarpeet edellyttävät kotikäyntiä. Community nurse arvioi säännöllisesti potilaiden hoidontarpeen ja päättää, kuinka usein kotikäyntejä tehdään tai voidaanko ne jopa lopettaa tms. Yksilöllinen hoitosuunnitelma säilytetään kotona sinisessä "Nursing notes"-kansiossa. Näitä nursing noteseja sit saakin välillä etsiä oikein kunnolla kotikäynnin alussa.. Siniseen kansioon hoitaja kirjaa jokaisella käynnillä tapahtuneet asiat ja allekirjoittaa tämän. Lisäksi joitain juttuja kirjataan Vision-potilastietojärjestelmään, joka on Skotlannissa yleisimmin käytössä. Visioniin kirjataan kuitenkin vain esimerkiksi lääkitys ja jotkin verikoetulokset tms, ei todellakaan siinä mittakaavassa mitä Suomessa. Hoitajan tekemät asiat näkyvät sinisessä kansiossa. Käytännössä samat asiat kirjataan hyvin usein kolmeen eri paikkaan ja allekirjoituksia samaten!

Jokaisella asiakkaalla on siis oma terveysasema ja lääkäri, jonne he ovat rekisteröityneet saadakseen hoitoa. Practice Attached Team (PAT) on pieni joukko hoitajia, jotka toimivat terveysasemien yhteydessä. PAT-tiimillä on pääasiallinen vastuu asiakkaan hoidosta mutta päivittäisiä käyntejä vaativien asiakkaiden hoidon PAT siirtää Direct Delivery Teamille (DDT). Jos asiakas tarvii hoitoa iltaisin, öisin tai viikonloppuisin, hoitaja siirtää asiakkaan Out of Hours nursing servicen piiriin. Ja nää kaikki on osa Community Nursing Serviceä! Kesti hetken aikaa, että saatiin kiinni tästä järjestelystä... 

Aluksi oltiin siis ihmeissään, kun meidän harkkapaikassa oli vaan kaksi kotisairaanhoitajaa eikä ketään muita kotihoidon ihmisiä. He olivat siis PAT.  DDT taas on melkein kuin "kotihoito" niinkuin me se Suomessa ymmärretään. DDT tekee regular visits eli hoitaa mm. diabeetikkojen verensokerimittaukset ja insuliinipistokset aamulla ensimmäisenä ennen työpaikalle saapumista, useimmat haavanhoidot, kipupumput, verikokeet.. DDT:t hoitaa useiden eri praktiikoiden kotikäyntejä mutta PAT-hoitajat touhuaa vain oman praktiikan asiakkaiden käyntejä. Kuulostaa monimutkaiselta mutta loppuunsa on ihan ymmärrettävissä... :D Kysyttiin, onko Skotlannissa practical/auxiliary nurseja eli lähihoitajia, koska sairaanhoitajat puhuvat koko ajan, että asiakkaan luona käy "carers". Joillain saattaa olla tutkinto, mutta useimmiten carers ovat henkilöitä, jotka tekevät perushoitoa ilman tutkintoa. He siis tekevät asiakkaiden kuivitukset ja auttavat esim. pesuissa ja ruokailuissa.

PAT-hoitajat ottaa kaikki NPT:t eli Near Patient Testing-näytteet, koska DDT:llä ei ole omaa pikamittaria, vain yksi per praktiikka. He mittaavat siis INR:arvoa eli Internatiol Normalized Ratio-arvoa sormenpäästä otettavalla verinäytteellä. INR kertoo antikoagulaatio- eli verenohennushoidossa olevien asiakkaiden varfariini-lääkkeen tehosta. Suomessa yleisin on Marevan, mut Skotlannissa ihan vaan warfarin.

No mutta, käytiin siis molemmat kotikäynneillä hoitajien kanssa ja DDT:ssä saimme jopa olla hands on eli työntouhussa, mikä tuntui pitkästä aikaa oikein hyvältä! Mitä sitten nähtiin ja tehtiin...

• Terminaalivaiheen hoitoa syöpäpotilaille, kipupumppuun lääkeseoksen valmistaminen ja ruiskun vaihto
• Verikokeita
• Verensokerin mittauksia ja insuliinin pistämistä
• Arviointia, tarvitseeko syöpäpotilas Just in Case- boxia hoitokotiin - käytännössä laatikko, joka sisältää tarvikkeet ja lääkkeet kovaan läpilyöntikipuun, pahoinvointiin, ahdistukseen/levottomuuteen... Just in Case- box sijoitetaan asiakkaan kotiin joitakin viikkoja/päiviä ennen oletettua kuolinhetkeä, jolloin esimerkiksi kotisairaanhoitaja voi sunnuntai-iltana antaa heti asiakkaalle asianmukaista kipulääkitystä, kun lääkäriltä ei muuten ehdittäisi saamaan reseptiä.
• Paljon haavanhoitoja, meidän mielestä välillä vähän kyseenalaisella hoidolla esim. hoitajat ei käytä kyrettiä ollenkaan. Positiivista oli esim. valmiit haavanhoitopakkaukset ja asiakkaille ilmaiset haavanhoitotuotteet. Ja melkeinpä kaikki muukin!

<3 Iina ja Kati

Moniammatillisuutta kerrakseen

HOITOTYOVAROITUS

Jos jollekulle on jaanyt epaselvaksi, niin suurimman osan ajasta olemme siis tyoskennelleet Healt Visitorin kanssa, mutta harjoitteluun on mahtunut paivia muidenkin ammattilaisten matkassa....

Care managerin tyopaiva oli mielenkiintoinen. Han on koulutukseltaan sosiaalityontekija ja tyoskentelee harjoittelupaikassamme. Hanen tyonkuvansa vastaa kokemustemme perusteella Suomeen verrattuna eniten sosiaalityontekijan, kotihoidon esimiehen/tiimivastaavan ja SAS- eli Selvita Arvioi Sijoita-hoitajan tyonkuvaa. Eli todella monenlaisia keisseja han hoitaa. Han muunmuassa ajaa asiakkaiden etua ja hoitaa adult protection eli aikuistensuojeluun liittyvia asioita. Lisaksi han selvittaa ja arvioi asiakkaiden tamanhetkisen tilanteen, etsii vaihtoehtoisia ratkaisuja ja esimerkiksi sijoittaa asiakkaan uuteen asumispalveluita tuottavaan yksikkoon. Kerromme muutamia esimerkkeja hanen tyopaivansa varrelta, jolloin on ehka helpompi hahmottaa mita kaikkea han tekee.

Ikaantynyt ei muistisairautensa vuoksi sovellu "normaaliin" vanhainkotiin, silla hairitsee muita asukkaita tahattomasti. Care manager jarkkailee uutta paikkaa henkilolle ja osallistuu moniammatilliseen hoitopalaveriin.

Sairautensa vuoksi vammautuneen aikuisen muuttoon liittyvien asioiden hoitamista.

Omaisten ja omaishoitajien tukemista. Järjestelyt omaishoitajien ollessa lomalla.

Niin sanottuja tarkistuskaynteja, onko asiat kunnossa niin kuin ne on jarjestetty tietylle henkilolle.

Asiakkaalle oli hoitajien toimesta annettu vahingossa useampaan kertaan liikaa kipulaaketta. Care manager meni keskustelemaan hoitokodin kahden tyontekijan kanssa. Han selvitti tarkkaan mita tapahtui - kuka teki ja mita, mihin kellon aikaan, miten hoitaja toimi sitten, konsultoitiinko laakaria, miten ja kuinka kauan asiakkaan vointia seurattiin tapahtuneen jalkeen, miten asiakkaan kanssa on keskusteltu tapahtuneesta ym... Lisaksi keskusteltiin, olisiko jatkossa jotain tehtavissa ettei nain enaa kavisi. Lopuksi juteltiin itse asiakkaan kanssa - onko han tietoinen tapahtuneesta, ymmartaako mita on tapahtunut, mita mielta han on asiasta... Tasta kaikesta care manager kirjoitti raportin. Muistuttaa vahan Suomen HaiProa, joka on Sosiaali- ja terveydenhuollon vaaratapahtumien raportointijarjestelma. Ilmeisesti aina tallaisissa tapauksissa tarvitaan care manager selvittamaan tilanne...

Nursery nurse on harjoittelupaikassamme paikalla yhtena paivana viikossa. Han ei ole sairaanhoitaja, vaan hoitaa alle kouluikaisten lasten asioita. Nykyaan samaan ammattiin valmistuvat ovat ilmeisesti Early Years practitionereja, koska nurse-sana ammatin yhteydessa saattaa hamata. Nursery tarkoittaa paivakotia, joten he voivat tyoskennella myos siella.

Tapaamamme nursery nurse muun muassa tukee vanhempia lasten kasvattamisessa, hoitamisessa ja vanhemmuudessa ylipaataan. Han antaa vinkkeja esim. syomiseen, nukkumiseen ja vessaharjoitteluun liittyen. Han myos ohjaa vauvahierontaa ja on kaynyt nelipaivaisen International Association of Infant Massage (IAIM)-koulutuksen. Han vetaa joitain vauvahierontaryhmia ja tekee myos ohjauksia kotikaynteina. Paasimme molemmat seuraamaan yhta vauvahierontaohjausta asiakkaiden kotona. Ohjaaja saa kertoa ja nayttaa liikkeet konkreettisesti ainoastaan nukella demonstroiden. Ohjaaja voisi ilmeisesti joutua syytteeseen, mikali vauvalle tapahtuisi jotain ohjaajan hieroessa hanta. Vanhempi voi hieroa vauvaansa samaan aikaan tai halutessaan myohemmin riippuen onko vauva hereilla vai ei. Tarkoituksena on, etta vanhemmat saavat ohjausta vauvahierontaan ja rohkaistuvat tekemään sitä muulloinkin.

School nurse eli kouluterveydenhoitaja tekee samoja hommia kuin Suomessakin. Tama koulutus vaatii postgraduate-tutkinnon. Vietimme molemmat paivan secondary schoolissa eli ylakoulussa. Siella lapset ovat ialtaan noin 11-12-vuotiaasta ylospain. Paivan aikana vastaanotolle tuli nuoria terveystarkastukseen ja vastaanottokaynnille puhumaan psyykkisista asioista. Saimme osallistua keskusteluihin nuorten kanssa ja tarkastaa mm. naon ja varinaon heilta. Ei ollut siis nurkassa istuskelua ja observationia koko paiva! :D Terveydenhoitaja kertoi, etta nykypaivana suurin haaste kouluterveydenhuollossa on lasten ja nuorten mielenterveydelliset asiat.

Practice nurse on sairaanhoitaja, jonka tyonkuva vastaa kansanterveyshoitajan (tama titteli siis ilmeisesti vain Kainuussa kaytossa) tai terveysasemalla tyoskentelevan sairaanhoitajan vastaanottoa. Tamakin koulutus siis postgraduate-tutkinto. Vietimme molemmat noin puolitoista paivaa vastaanotolla observing eli tarkkaillen hoitajan tyota. Saimme jopa mitata manuaali-mittarilla verenpainetta, wohoooo! Practice nursen tyotehtaviin kuuluu esimerkiksi:

• Papa-kokeiden ottaminen
• Verikokeet
• Varfariini-hoidon ohjauksia
• Haavahoidot
• Korvahuuhtelut
• Rokottaminen
• Verenpaineen ottaminen
• Tikkien poistaminen
• Ehkaisyneuvonta
• Erilaisten injektioiden pistaminen

PAPA-näytteenottoon tarkoitettu muovinen, äkkiseltään aika isonnäköinen harja. Suomessa käytetään meidän tietämyksen mukaan enimmäkseen siis puulastaa ja pienempää harjaa. Näyte otetaan siis vain tuolla kyseisellä harjalla pyöritellen. Lopuksi harjaa pyöritellään näytteenottopurkissa olevassa nesteessä, ja purkki lähtee tutkittavaksi. Tämä käytäntö ollut heillä noin 15 vuotta, kun puulasta ja harja hylättiin.

Occupational therapist on undergraduate-tutkinto, kuten esimerkiksi sairaanhoitaja. Tyonkuva vastaa ikaan kuin toimintaterapeutin ja fysioterapeutin tekemia hommia joiltakin osin. OT voi tyoskennella mm. sairaalassa, hoitokodissa tai ns. kenttatyossa eli kay asiakkaiden kotona, tyopaikalla tai koulussa. He auttavat toimintakykya menettaneita asiakkaita elamaan mahdollisimman normaalia ja itsenaista elamaa erilaisin apuvalinein tai kodin muutostoin. Kohderyhma koostuu enimmakseen sellasista henkiloista, joilla on joko synnynnainen, traumaperainen (esim, onnettomuus), eteneva sairaus (esim. MS. ALS) tai ikaantymiseen liittyva toimintakyvyn aleneminen. Apuvalineita ovat muun muassa ergonomiset lusikat, vessanponton korottajat, kahvat, kynnysluiskat ja erilaiset liikkumisen apuvalineet. Tassa siis aivan murto-osa esimerkkeina, mita kaikkea onkaan olemassa toimintakyvyn tukemiseen.

<3 Iina ja Kati

Kokemuksia harjoittelusta viiden viikon varrelta

Edelleen pahoittelut ääkkösten puuttumisesta, koska osia postauksista kirjoitettu yliopistolla... Viidetta ja viimeista viikkoa viedaan ja meilla on jo useampia kokemuksia asiakaskontakteista joko vastaanotolla tai kotikaynneilla. Olemme edelleen lahinna tarkkailleet mutta saaneet myos osallistua keskusteluun ja joihinkin pieniin juttuihin, kuten lapsen kasvun seurantaan mittauksia tekemalla. Oikeastaan osallistuminen hoitotoimenpiteisiin ynna muihin riippuu myos paljon kenen kanssa on tyoskennellyt. Ohjaajamme on painottanut useaan otteeseen, etta hanen toimintaansa ei saa kyseenalaistaa asiakkaiden lasnaollessa. Tama on meille tuttua jo Suomesta mutta taalla se on ehka viela tarkeampaa. Olemme kuitenkin sopivissa valeissa esittaneet kysymyksia ja asiakaskontaktien loputtua olemme keskustelleet nousiko meille esimerkiksi huoli asiakkaasta ja mita havaintoja teimme. Tassa postauksessa kerromme vahan kokemuksistamme kaytannon asiakastyosta ja yhteiskunnan haasteista taalla erityisesti lapsiperheiden keskuudessa.

Obesity and bad diets - lihavuus ja huonot ruokailutottumukset
Skotlannissa tilastollisesti noin joka 3-4. lapsi (2-15v) on ylipainoinen. Scottish Government Obesity Incators sanookin, etta "In 2015, 28% of children were at risk of overweight, including 15% at risk of obesity." Tama ei ihan hirveasti yllata nahtyamme ja kuultuamme mita lapset syovat esimerkiksi valipalaksi tai lounaaksi. Toisaalta emme ole erityisen paljon nahneet ylipainoisia lapsia vastaanotolla tai kotikaynneilla saati vapaa-ajalla... Jos olemme ymmartaneet oikein niin alakoulussa ykkosesta kolmoseen lapset saavat ilmaiset koululounaat, mutta sen jalkeen lounaat ovat maksullisia. Tietyin ehdoin esimerkiksi vahavaraiset perheet voivat hakea ilmaisia koululounaita lapsilleen. Ehdot loytyvat taalta. On hyvin tavallista, etta ainakin ylakouluikaiset lapset hakevat lounaansa lahikaupasta tai pikaruokaketjusta. Tyypillinen lounas voi siis olla keksia, sipsia, voileipa (terveellinen tai ei niin terveellinen).

Skotlannissa on erilaisia koululounaisiin ja ylipaataan ruokailuun liittyvia hankkeita, mutta kuten paikallisetkin sanovat, parantamisen varaa on. Alapuolella kuva lautasmallista, joka eroaa vahan Suomen vastaavasta. Oikeastaan se vaikuttaa lautasmallin ja ruokapyramidin sekoitukselta. Tietoa ei ole, miten hyvin tama lautamalli kaytannossa toteutuu kouluruokailussa.

Eraana paivana asiakkaana oli perhe, jossa oli melko ylipainoinen lapsi. Assesmentin eli kaynnin/haastattelun aikana selvisi, ettei vanhemmat oikein tienneet mika oli terveellista ja mika ei. Lapsi eli kaytannossa pelkalla sokerilla ja hiilihydraateilla. Tilanteessa vanhemmille annettiin vinkkeja terveellisempaan ruokavalioon. Lapsen ylipainosta (ja aikuisen tietysti myos) puhuttaessa taytyy olla aika hienovarainen, mutta kuitenkin lyoda faktoja poytaan. Vanhemmathan ovat ne, jotka pienen lapsen ruoasta ovat vastuussa...

Kaikille, jotka tarvitsevat vinkkeja lasten ruokailuun. Englanninkielinen sivusto: https://www.eatbetterfeelbetter.co.uk

Substance misuse - paihteiden vaarinkaytto
Olemme tavanneet useita asiakkaita, jotka ovat esimerkiksi entisia tai nykyisia huumeidenkayttajia ja kuulleet myos heidan laheisistaan. Aiteja, isia, lapsia, yksinaisia ihmisia, entisia kodittomia ym. Pahimmalta on ehka tuntunut nahda koteja, joissa toinen tai molemmat vanhemmista ovat aineissa, koti on taynna likaa ja alle taysi-ikaiset lapset elaa ja oireilee siina ymparistossa. Lapset ovat arkenakin kotona koska vanhemmat ei valttamatta paasta/laheta heita kouluun, vaikka juuri se olisi paras teko lapsia kohtaan. Eivat joko tajua tai pitavat lapsia kotona esim. helpottamaan omaa oloaan ja huolehtimaan heista. On myos huumekorvaushoidossa olevia vanhempia ja perheita, joissa sosiaalityontekija on jo mukana ja vanhemmat apujen piirissa. Naissakin tilanteissa huoli on aika jatkuva koska lasten elinymparisto on kuitenkin melko epatasapainoinen.

Koska ohjaajamme eli health visitor hoitaa myos lastensuojeluasioita, ollaan kuultu myos monista tosi monimutkaisista tilanteista. On monta lasta ja jokaisella eri isa, on tehty lapsia oman lapsen kaverin kanssa, aiti on tutustunut moneen eri partneriin vankilassa vieraillessaan siella lapsensa isan luona, fyysista ja psyykkista hyvaksikayttoa suuntaan ja toiseen, pahoinpitelyja... Tulee sellainen olo, etta mitenhan naita tilanteita on paras lahtea ratkomaan. Health visitorin erityisesti tulee tuntea tyota ohjaavat lait hyvin. Esimerkiksi milloin vaitiolovelvollisuutta saa ja pitaa rikkoa, koska lapsi on aina keskiossa. GIRFEC tarkoittaa Getting It Rigth For Every Child. GIRFEC on ymmartaaksemme kansallinen lahestymistapa ja tarkoittaa sita, etta jokainen lapsi saa parhaan mahdollisen alun elamaan. Lapsen etu on ensisijainen ja hanen tarpeitaan ajatellaan ensin. Tarkoituksena on tarjota oikeaa apua oikeaan aikaan oikeilta ihmisilta. Tama auttaa ja tukee lapsia seka heidan vanhempiaan tyoskentelemaan yhteistyossa heita auttavien tahojen kanssa.

Parenting and life with toddler - vanhemmuus ja elama taaperon kanssa
Myos taalla tunnetaan kasite "riittavan hyva vanhemmuus" eli ei pyrita taydellisyyteen vaan tarjoamaan lapsille riittavan turvallinen ja terveellinen kasvuymparisto. Vanhemmat saattavat tarvita apua ja ohjausta monissa lapsiperheen arjen tilanteissa. Esimerkiksi lapsen potty training eli pottakoulutus, kuivaksi oppiminen voi olla hankalaa. Uhmaika tuo omat haasteensa vanhempien jaksamiseen ja parjaamiseen lapsen kanssa. Ruokailutilanteet voivat olla hankalia, lapsi voi olla todella fussy eli nirso ja valikoiva syomaan eri ruokia tai ei syo juuri mitaan eika malta pysya poydassa...

Taallakin health visitorit korostavat yhdessa syomisen merkitysta. He kannustavat perheita syomaan yhdessa poydan aaressa. Nykyaan on ihan liian yleista, etta jokainen perheenjasen syo missa sattuu ja lapset eivat opi hyvia ruokailutapoja. Lapset lahtevat poydasta ja tulevat takaisin tai katsovat iPadia syodessaan. Niinkin voi olla, etta lapsi syo ainoastaan snackseja eli hanelle tarjotaan vain pelkkia valipaloja pitkin paivaa. Health visitorit antavat kaytannon vinkkeja, olipa ongelma mika tahansa. Liittyipa se hampaidenpesuun, syomiseen, nukkumiseen, pottaharjoitteluun, liikuntaan...

Useat vanhemmat tarvitsevat ehdottomasti ohjausta myos lapsen tarpeiden tunnistamisessa ja niihin reagoimisessa. Esimerkiksi vauvan nalkaviestien tunnistaminen ajoissa tai uhmaikaisen lapsen tunnekuohujen kasitteleminen, koska lapsi tarvitsee siihen turvallisen aikuisen apua. Vanhemmille kerrotaan paljon myös perusasioista kuten ihokontaktin ja kosketuksen merkityksestä sekä katsekontaktin ja lapselle puhumisen tärkeydestä. Vanhempi saattaa olettaa, että kolmen kuukauden ikäinen vauva voi jo istua ja alkaa pian puhua kokonaisia lauseita. Näissä tilanteissa vanhemmille tulee antaa realistista tietoa ja uskaltaa ottaa asiat puheeksi.

Missing child - kadonnut lapsi
Olemme huomanneet täällä olevan aika yleistä, että vaikkapa vastaanotoille ei aina saavuta. Joko tullaan myöhässä tai ei tulla ollenkaan ilman mitään ilmoitusta. Tottakai sitä tapahtuu Suomessakin koko ajan, mutta vaikuttaisi, että täällä ilmiö on eri mittakaavassa. Ohjaajamme sanoi, että täällä ihmiset eivät ehkä ihan niin paljon arvosta lastenneuvolapalveluja eivätkä priorisoi menojaan sen mukaisesti. Saattoi olla ihan tavallista, että iltapäivälle oli sovittuna viiden lapsen arvioinnit mutta kaksi heistä lopulta saapui vanhempineen paikalle. Ja tätä tapahtui useana päivänä.

NHS Grampianilla on ohjeistukset tilanteisiin, kun lasta ei tavata esimerkiksi vastaanotolla koska vanhemmat eivät tuo häntä sinne tai lapsi on kadonnut. "Missing child alert" eli hälytys kadonneesta lapsesta voidaan nostaa, mikäli lapsen olinpaikkaa ei tiedetä ja on esimerkiksi riski että lapsi kokee seksuaalista hyväksikäyttöä ja emotionaalista laiminlyöntiä. Ensimmäisena health visitor pyrkii tavoittamaan lapsen kotoa tai muusta todennäköisestä paikasta, soittaa perheelle ym, jonka jälkeen ottaa yhteyttä Nurse Consultant Child Protectioniin.

"Unseen child" tarkoittaa, kun lasta ei tavata esimerkiksi koska osoitetta ei tiedetä eikä kutsukirjeet mene perille, vanhemmat eivät halua, vanhemmilla on toistuvia selityksiä näkemättä jättämiselle, soittoihin ei vastata... Asiasta keskustellaan perhettä hoitavien tahojen kanssa ja lähetetään perheelle kirjeellä tieto, että lapsesta on huoli. Akuutissa tilanteessa soitellaan poliisille ja sosiaalityöntekijöille. "Non attendance" - oma protokollansa on siihen, mikäli lapsi jätetään toistuvasti tuomatta terveystarkastuksiin.


<3 Iina ja Kati

Breastfeeding

HOITOTYÖVAROITUS

Ekan viikon perjantaina jutskailtiin Aberdeenin yhden Breast feeding coordinatorin eli imetyskoordinaattorin kanssa. Hän on suorittanut kansainvälisen IBCLC-degreen eli International Board Certified Lactation Consultant-tutkinnon. Hän on siis imetyksen asiantuntija ja työkseen auttaa health visitoreja sekä muita äitien kanssa työskenteleviä henkilöitä imetysasioissa. Unicefin baby-friendly standards ohjaa heidän kaikkien toimintaa. Kerromme nyt vähän imetykseen liittyvistä asioista, joista keskustelimme koordinaattorin kanssa.

Raskausviikon 32 tienoilla health visitor vierailee raskaana olevien luona ja he keskustelevat imetyksestä. Käynnin avulla pyritään mm. tukemaan imetyksen jatkumista, kerrotaan 6kk täysimetyksen (exclusive breastfeeding) eduista vauvalle ja äidille, mahdollisten haasteiden voittamisesta ja kertomaan esimerkiksi vertaistuesta. Puhuttiin siitä, miten nykypäivänä on hirveesti tietoa saatavilla eri lähteistä ja esim. kaikenlaisia raskaus-sovelluksia ladattavissa. Äideiltä ja perheiltä häviää välillä terve maalaisjärki ja unohdetaan keskittyä vauvan perustarpeiden tunnistamiseen sekä niihin vastaamiseen. Vanhempien voi olla vaikeaa luottaa omiin vaistoihin. Ja totesimme, että tuo on ihan luonnollista, kun tietoa tulee joka kanavasta. Vanhemmat haluavat parasta lapsilleen ja hämmentyvät tietotulvan edessä.

No, sit puhuttiin korvikekoodista. Kysyttiin suoralla käännöksellä, onkohan heillä UK:ssa formula code? Se olikin ihan oikein käännetty, formula codesta täälläkin puhutaan. UK on ilmeisesti allekirjoittanut osan korvikekoodista, muttei ihan yhtä laajasti kuin Suomi. Alle 6kk vauvoille tarkoitettuja korvikemaitoja ei saa markkinoida, yli 6kk ikäisille saa. Korvikekoodista hypättiin siihen, että vuonna 2005 Skotlantiin on tullut laki puolustamaan julkisilla paikoilla imettämistä, The Breastfeeding etc (Scotland) Act 2005. Peukku sille! Toki hassua, että tässä maailmassa tarvitaan laki niinkin luonnolliselle asialle kuin imettäminen. Mutta ehdottomasti hyvä juttu. Myös The Equality Act 2010 puolustaa imettämistä.

"The Equality Act 2010 says that it is discrimination to treat a woman unfavourably because she is breastfeeding. Service providers must not discriminate, harass or victimise a woman because she is breastfeeding. Therefore, a cafe owner cannot ask you to stop breastfeeding or refuse to serve you. There is no age restriction, the law protects you for as long as you wish to breastfeed your baby..."

Joillekin yrityksille on myös jaettu Breastfeeding Welcome Scheme- award. Kyseisten yritysten seinillä on julisteita "You are welcome to breastfeed here". Taidettiinkin yksi päivä käydä tämmöisessä imetysmyönteisessä kahvilassa, Costassa, joita muuten näkee täällä kaikkialla.

Katsottiin myös video ensi-imetyksestä heti syntymän jälkeen ja sen vaiheista, jotka ovat in english and in finnish = in finglish:

Birth cry

Relaxation

Awakening ~3min after birth (vauvan pää ja suu liikkuvat, silmät aukeavat)

Activity ~8min (imemisliikkeitä)

Rest (vauvalla on lepohetkiä eri vaiheiden välissä)

Crawling/Sliding ~35min (vauva ryömii pikkuhiljaa rintaa kohti)

Familiarization ~40min (rintaan tutustuminen about 20min ajan, hieroo rintaa, katsoo vanhempia)

Suckling ~60min

Sleep ~1,5-2h (vauva ja äitikin saattavat nukkua)

Saimme imetyskoordinaattorilta "Off to a good start - All you need to know about breastfeeding"-kirjaset. NHS Health Scotlandin tuottamassa tietopaketissa on 67 sivua imetystietoa. Community midwife eli kätilö antaa vihkon raskaana oleville. Kirjanen on todella laaja paketti hyvää tietoa. On hienoa, että vanhemmat saavat samanlaisen oppaan riippumatta siitä missä Skotlannin kaupungissa he asuvat. Täällä tuntuu muutenkin olevan paljon enemmän koko Skotlannin yhteisiä juttuja, kun taas esimerkiksi Suomessa monet jutut ovat eri tavalla riippuen kaupungista. Tällanen kattava yhtenäinen imetyskirjanen me tarvitaan Suomeenkin!

Värikäs ja hyvillä kuvilla varustettu selkeä tietopaketti!

Synnytyksen jälkeisellä kotikäynnillä perheille jaetaan pienet "Baby, I love you"-kirjat, jolloin vanhempien kanssa puhutaan läheisyydestä vauvan kanssa, vauvalle puhumisesta, lukemisesta ja laulamisesta sekä vuorovaikutuksen merkityksestä. Kaikki skotlantilaiset vastasyntyneet saavat tämän ilmaisen vauvakirjan, jolla pyritään edistämään lasten hyvinvointia. Kirja julkaistiin 2014 ja rahoitus siihen on tullut Glasgown vuoden 2014 Common Wealth Gamesien ja Unicefin yhteistyöstä. Hyviä juttuja!

Hyvä työkalu havainnollistamaan vauvan vatsalaukun kokoa - ei sinne kovinkaan paljoa alussa mahdu!

Henkilökunnalle järjestetään imetysohjauskoulutusta säännöllisin väliajoin. Koulutuksessa kerrataan ja päivitetään osaaminen ajantasalle. Alla kuvia UNICEFin matskuista, joita koulutuksessa käydään läpi...

 <3 Kati ja Iina

Pullaa ja pankkisekoilua

Haluttiin leipoa harkkapaikkaan jotain suomalaista ennen meidän mentorin lomallejäämistä. Mietittiin korvapuusteja, mut se ei olis ollu mikään niin hieno juttu, koska onhan täälläkin cinnamon rolls eli kanelikierteitä. Päädyttiin tekemään voisilmäpullia eli finnish butter-eye buns!

Tarvittiin ainakin jauhoja, voita, maitoa, sokeria... Kuivahiiva löytyi ihan Lidlistä mutta kardemumma olikin vähän hankalampi juttu. Sitä ei löytynyt Asdasta eikä Morrisonsilta, jotka vastaa tyyliin Prismoja ja Citymarketteja. Sainsbury's on ehkä hitusen "parempi" kauppa ja aateltiin, että siellä varmaan vois olla. Löydettiin ainoastaan cardamom pods eli kardemumman siemenpalkoja. Me tosiaankin haluttiin leipoa pullaa, joten ei se auttanu kuin ottaa veitsi ja leikkuulauta avuksi...

Siementen sisältä tuli huumaava tuoksu!

Iina näpräsi näiden kanssa vajaan tunnin, lopputuloksena 3 teelusikallista kardemummaa. Muutama tunti koko urakassa meni mutta oli sen arvoista. Harkkapaikassa noin 30 pullaa kävi hyvin kaupaksi! Ihmiset arvuutteli, mitä maustetta pullissa on. Monet luuli sitä sitruunaksi, kardemummasta tulee kyllä vähän lemonish maku...

Tyynyliina on ihan passeli myös kohotushommissa...

Vietiin myös resepti käännettynä enkuksi!

Operaatio voisilmäpulla vaati hieman vaivannäköä mutta niin vaatii myös pullakaloreiden polttaminen eli kuntosalille pääseminen. Täällä on oikeestaan vain yksi potentiaalinen kuntosali (as far as we know), jonne voi liittyä edullisesti ilman pitkäaikaista sitoutumista. Yritettiin ostaa heille jäsenyys, mutta kuukausijäsenyyden voi maksaa ainoastaan Iso-Britannian kahdeksannumeroisella pankkitilillä. Niin ärsyttävää! Marssittiin siis pankkiin, jonka jälkeen käytiin RGU:lta pankin haluama todistus, josta käy ilmi ketä ollaan ja millä asialla. Varattiin ajat pankkiin ja Kati kävi jo tilinsä avaamassa. Nyt täytyy odotella, että rahaa siirtyy Suomen tililtä UK-tilille, jonka jälkeen pääsee ehkä viimein treenaamaan! Jospa tilistä ja kortista olisi sitten muutakin hyötyä reissun aikana...

Ps. Huomenna alkaa ekan harjoittelun vika viikko. Sit onkin viikko lomaa ja road trippi edessä!

<3 Kati ja Iina

Hoitotyon koulutuksen eroavaisuuksista

Heti aluksi pahoittelut, ettei talla kertaa ole a- tai o kirjainta pisteilla kaytossa. Tassa postauksessa yritamme hieman avata sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan koulutuksia niinkuin olemme taalla ne ymmartaneet. Skotlannisssa opiskelu tapahtuu yliopistossa, kun taas Suomessa koulutukset ovat AMK-pohjaisia. Taalla kouluttaudutaan melko spesifisiin alueisiin verrattuna esimerkiksi terveydenhoitajan tutkintoon Suomessa. Taalla niin sanottuja perustutkintoja ovat esimerkiksi katilo (Bachelor of Midwifery) ja sairaanhoitaja (Bachelor of Nursing). Sairaanhoitajan koulutuksen aikana valitset haluatko tyoskennella jatkossa aikuisten, lasten ja nuorten vai mielenterveyden parissa. Koulutus kestaa 3 vuotta. Perustutkinnosta puhutaan undergraduate, jolloin sinusta tulee Bachelor of something ja ylempi tutkinto on postgraduate, joka voi olla mm. maisteritutkinto.

Skotlannissa ei ole samanlaista terveydenhoitajan koulutusta kuin Suomessa sen kasitamme. Terveydenhoitajan englanninkielinen kaannos on Public Health Nurse tai Health Visitor, jotka Skotlannissa on postgraduate-tutkintoja. Kummankaan tyonkuva ei taysin vastaa sita, mita se Suomessa on.

Peruskoulutuksen jalkeen voi jatkaa postgraduate-tutkintoihin tietyin ehdoin. Taytyy esimerkiksi olla tyokokemusta X maara. Tama on ilmeisesti muuttumassa siten, etta opiskelua voisi jatkaa suoraan bachelor-tutkinnon peraan (ellei ole jo muuttunut?). Naita koulutuksia ovat muun muassa:

District Nursing - Tyoskentelee kotisaraanhoitajana eri-ikaisten ihmisten parissa, enimmakseen vanhusten. Suomessa vaadittava koulutus sairaanhoitaja.

Health Visiting - Terveydenhoitajan tyota lastenneuvolassa ja lastensuojeluhommia. Suomessa vaadittava koulutus voisi olla terveydenhoitaja ja sosionomi (?).

School Nursing - Kouluterveydenhoitajan tyot. Suomessa vaadittava koulutus terveydenhoitaja.

Clinical Practice - Voi tyoskennella esim. paivystystyossa. Suomessa vaadittava koulutus sairaanhoitaja

Leadership - Liittyy johtamiseen ja hoitotyon kehittamiseen.

Koulutusten eroavaisuudet ovat taalla kylla aiheuttaneet paljon hamminkia erityisesti kun olemme kertoneet, mita kaikkea terkkari Suomessa voi tehda. Ja onhan se ihan totta, etta Suomessa sairaanhoitajan ja terkkarin tyokentta voi olla todella laaja ja osaamista vaaditaan. Eihan kukaan tietenkaan Suomessa kaikkea hallitse vaan tyopaikan mukaan enemman perehdytaan asioihin ja kouluttaudutaan mahdollisesti lisaa. Olemme taalla nyt vieraille puhuneet opiskelevamme ikaan kuin Health Visitoreiksi, koska Public Health Nurse on kummastuttanut ihmisia liikaa, jos ei ole ollut aikaa selittaa koulutus eroavaisuuksia. Skotlannissa Health Visitor ei tee raskaudenaikasia tarkastuksia eli aitiysneuvolatyota vaan sen homman hoitaa Community Midwife, josta lisaa myohemmassa postauksessa.

<3 Kati ja Iina

"Suutele mun pakara!"

Otsikkokin sen kertoo, mitä lausetta täällä on viime aikoina hoettu. :D Eräs kotisairaanhoitaja näki Iinan enkun kurssin muistiinpanot pöydällä ja alkoi innoissaan toistaa ruumiinosien nimiä suomeksi. Ei olla ihan äsken naurettu niin paljon, hän oli aika taitava! Aikansa luettuaan hän innostu pakara-sanasta ja osasi senkin aika hienosti lausua. Seuraavaks hän jo halusi tietää, mikä mahtaa olla "kiss my ass" suomeksi. Siitä lähtien tuota on kyllä kuultu toimistossa vähän väliä! Myös muita vastaavia sanoja hän halus oppia, mutta jätetään tämä tähän. :D On meillä jo harkassa lempinimetkin - pakara 1 ja pakara 2.

HOITOTYÖVAROITUS

Viime viikkojen aikana olemme olleet eri työntekijöiden mukana ja tässä nyt postausta rokottamisesta. Vietimme erikseen iltapäivät immunisation clinicissä eli olimme rokotushoitajan mukana Garthdeen praktiikalla. Täällä health visitorit eivät rokota lapsia kotikäynneillä eivätkä vastaanotoilla. Rokotusohjelman mukaiset rokotteet annetaan erillisellä vastaanotolla, jossa hoitaja on keskittynyt pelkästään rokottamaan. Ajat ovat pääsääntöisesti 20 min ja vastaanotolla laitetaan rokotukset ajantasalle. Joillakin lapsilla rokotukset laahaavat huomattavasti jälkijunassa ja heille varataan usein uusi aika, jota edeltävästi rokotushoitaja laatii rokotussuunnitelman.

Vanhemmille jaettava tietoisku yleisimmistä rokotusten sivuvaikutuksista ja 
toimintaohjeet, jatku kääntöpuolella... Maalaisjärkeä ja omiin vaistoihin 
luottamista korostettiin tuossakin.

Rokotettu lapsi sai rohkeustarran...

...sekä rohkeusdiplomin jos oli ihan tositosi rohkea!

Leaflets eli esitteitä- ja niitähän riittää! Ready Steady Toddlerissakin 60 sivua asiaa elämästä taaperon kanssa.

Kuvasta huomaakin, että Skotlannin kansallinen rokotusohjelma eroaa hieman Suomen vastaavasta. Skotlannissa esimerkiksi viitosrokotteen antaminen aloitetaan jo 2kk ikäiselle vauvalle ja siitä seuraavat annokset tulevat kuukauden välein. Suomessa sama rokoite aloitetaan 3kk iässä ja sarjan kaksi muuta rokotusta 5kk ja 12kk iässä.

DTaP-IPV-Hib -rokotteelle THL suosittelee seuraavaa:

• Rokoteannos on 0,5 ml. THL suosittaa, että lapset rokotetaan 3, 5 ja 12 kuukauden ikäisinä. Jos tämä ei ole mahdollista, huomioi, että:
• Ensimmäisen ja toisen annoksen väli tulee olla 2 kuukautta
• Toisen ja kolmannen annoksen väli tulee olla 4 kuukautta
• Jos rokotuksia täytyy aikaistaa, esimerkiksi ulkomaanmatkan takia, voidaan rokotussarja aloittaa  jo 6 viikon iässä. Tällöin ensimmäisen ja toisen annoksen välillä täytyy olla vähintään 8 viikkoa. Kolmas annos annetaan normaalisti 12 kuukauden iässä.

Mutta toisaalta löysimme THL:n sivuilta maininnan kyseisen rokotteen osalta:

• Pohjoismaissa käytetään 2+1 -aikataulua, jolloin kaksi ensimmäistä  annosta annetaan lyhyellä aikavälillä toisiinsa nähden ja kolmas annos annetaan myöhemmin. Tavallisesti  aikataulu on 3, 5 ja 12 kk

• Muissa maissa saatetaan noudattaa 3+1 -aikataulua, jolloin kolme ensimmäistä  annosta annetaan tiuhaan tahtiin ensimmäisen puolen vuoden aikana ja neljäs annos annetaan   myöhemmin. Esimerkki 3+1 -aikataulusta: rokotteet annetaan 2, 4, 6 ja 18 kuukauden iässä

Skotlannissa vauvoja on alettu rokottamaan meningokokki B-bakteeria vastaan syyskuun 2015 jälkeen. Bakteeri voi aiheuttaa meningiittiä ja verenmyrkytystä. Kaikille 1.5.2015 jälkeen syntyneille vauvoille tarjotaan Meningiitti B-rokote muiden rokotusohjelman mukaisten rokotteiden rinnalla. Meningiitti B-infektio on yleisin vauvojen ja nuorten aikuisten keskuudessa. Lisäksi rokotusohjelmaan kuuluu Meningiitti C- sekä Meningiitti ACWY-rokotteet. Mitään näistä ei siis Suomessa rutiinisti kaikille tarjota.

Tällaista tällä kertaa!

<3 Iina & Kati